Kesä

Hikoiluttaa. Ensimmäiset "oikeat" kesäkelit ovat saapuneet ja minä hikoilen shortseissa ja topissa. Olen käyttänyt kyseisiä vaatteita lähes kuukauden, koska ne olivat ihanan vilpoisat. Nyt niissäkin on kuuma. Ei auta kuin totutella!

Kesä on ihana. Kesä tuoksuu aurinkovoiteelta, jota joutuu käyttämään jos vähänkin aikoo olla ulkona. Sitä kuluu litroittain. Seelannin yllä mollottavan otsoniaukon takia aurinko polttaa ihoa niin että se suojaamattomana kihelmöi jo kymmenen minuutin jälkeen.

Kesä kuulostaa Bob Marleyltä. Älkää kysykö miksi, mutta reggae on täällä todella suosittua. Luin jostain että Uudessa-Seelannissa myydään maailman eniten Bob Marley albumeita asukaslukuun verrattuna. Paikallisetkin bändit ovat hyviä. Reggae kai sopii rentoon elämäntyyliin, ja omasta levykokoelmastanikin löytyy valikoima seelantilaista reggaeta. Bob Marleytä siellä oli jo ennestään.

Olen viettänyt rennon viikonlopun koettaen palautua kahden viikon rajusta työrupeamasta. Tein töitä iltoja ja viikonloppuja myöten, ja se vaati veronsa. Eilen kävimme pitkällä pyörälenkillä, söimme aasialaista ruokaa josta emme olleet ennen kuullet, joimme olutta terassilla ja kävimme elokuvissa. Tämän aamun vietin kävellen päämäärättömästi kaupungilla ja loppupäivän aion viettää hyvää kirjaa lukien. Ehkä tutkin kirja-alesta löytämääni Lonely Planetin New South Wales -opaskirjaa. Haluan matkustaa Australiaan ja vierailla Leon ja Susanin luona. Täältä katsottuna se ei ole turhan kaukana, mutta tuntuu silti eksoottiselta!