maanantai 29. lokakuuta 2007
Wellington: English edition
I've been here for three days. I stayed the two first nights in a hostel which was full of German teenagers. I stayed in the Harry Potter dorm (!!!) with four guys and one girl, and the room smelled like AXE. Too much AXE. Also, there was a party going on all the time and the rooms were really cold, so now I have moved to another hostel, which is cosy and warm. And it doesn't smell like AXE.
Yesterday I went to Te Papa museum. Both Lonely Planet and G said it's a good place to visit, and I have no reason not to believe them. (I'm happy I bought LP, it has so detailed information). I ended up spending five hours there, and it wasn't enough to see it all. It's a big place, six floors full of interesting information. It's the museum of NZ, so now I know pretty much everything about the country :) Kysykaa multa ihan mita vaan, vastaan ihan mita vaan! That sentence doesn't work in English, does it? Apologies to my international audience, but some things lose their meaning when they are translated.
Today I've been out almost all day. I was in an internet cafe (they have 24/7 net cafes here) and the fire alarm went off. I saw kiwi firemen (or are they called firefighters nowadays? You have to be politically correct...) in action! It was a false alarm, so after standing outside of the cafe for ten minutes or so, we got to go back inside. That's the explanation for the picture in the previous posting, if you were wondering.
I'm staying here for two more nights and then I'll continue to the east coast. I have to figure out how to get there, because I have only three more travel hours left on the bus pass. I don't know whether I should top it up or buy individual bus tickets. If I'm lucky, someone will be going there by car and I can get a ride.
Wellington
Piipaa-autoja
Asken sain tietaa, etta kaveri Suomesta on buukannut lennot Seelantiin ja tulee tanne helmikuussa. Me mennaan yhdessa vaeltamaan! Tosi kiva juttu, yksin ei varmasti tulisi lahdettya pitkalle vaellukselle! Mun pitaa ostaa kaikki vaelluskamat, koska ei mulla ole Suomessakaan kunnollisia. En malta odottaa, ihan mahtavaa menna vaeltamaan ja nahda "vanhoja tuttuja". Se on niin eri asia jutella ihmisille jotka tuntee entuudestaan hyvin, kuin uusille tyypeille, joihin tutustumiseen menee aikaa.
Soitin tanaan mun postipalveluun ja olin saanut postia. Isin lahettamat inssipaperit olivat saapuneet. Kuulostaa tosi vekkulilta, kun uus-seelantilainen sanoo Mikkelin ammattikorkeakoulu! Veronumero ei vielakaan ole tullut, mika harmitti mua hetkellisesti, koska Wellingtonissa on tosi paljon toita tarjolla. Olisin jaanyt tanne duuniin. Nyt kuitenkin paatin, etta lahden takaisin kohti Aucklandia itarannikon kautta. Taalla on niin paljon mahdollisuuksia, ettei oikein tieda mita tekisi! Onneksi mulla on aikaa. Teen niita toita sitten vaikka Aucklandissa...mun pitaa jokatapauksessa menna sinne takaisin, koska osa mun kamoista on siella ja mulla ja Aucklandin kaverilla on yksi projekti meneillaan. Tasta projektista en kuitenkaan kerro enempaa, eli siita on ihan turha udella. Aiti utelee kuitenkin, mutta enpas kerro sullekaan!
Nakymaa merelle
Nakymaa kaupunkiin
perjantai 26. lokakuuta 2007
Turangi & Palmerston North
Tama on yksi Uuden-Seelannin parhaista kalajoista ja siella oli tosi paljon perhokalastajia.
Lambi - niin pehmea ja imukykyinen
tiistai 23. lokakuuta 2007
Taupo
Paluumatkalla kaupunkiin ajoin Taupo Bungyn ohi ja jain katsomaan kun jengi pomppi kuminauha jaloissa alas kohti jokea. Hetken mielijohteesta minakin hyppasin! Se oli kivaa, pelottavaa ja aivan mieletonta! Kiljuin kun putosin kohti jokea ja sitten kuminauha vetkin mua jo takaisin ylos. Sitten tipuin uudestaan ja kiljuin vahan lisaa! Se oli hauskaa, ihan mahtava fiilis! Pudotusta oli 47 metria ja sitten mut noukittiin kumiveneeseen ja vietiin rantaan. Sain hypystani todistuksen ja palkinnoksi shottilasin. Olen jokseenkin ylpea itsestani, mutta ehka mun pitaisi oppia olemaan vahemman spontaani. Spontaanius maksaa mulle paljon rahaa, tassa tapauksessa 99$. Toisaalta siitahan matkustamisessa on kyse, etta saan olla vapaa ja tehda mita haluan! Nautin joka hetkesta!
maanantai 22. lokakuuta 2007
Rotorua pictures
I visited this place called Te Puia, which had been a maori fortress earlier. There was also the Te Whakarewarewa geyser area, and I saw the biggest geyser on the southern hemisphere. I also saw bubbling mud, but the coolest thing was to see (and hear) the geyser erupt!
Some other stuff I did in Rotorua:
I made a friend; we stayed in the same dorm and talked and talked for hours! I saw my first rugby game, and then I found it so interesting, that I watched another one too! It was the World Cup final and my new friend is from South-Africa!
This morning my phone started beeping, because Kimi won the Formula 1 Championship! I never thought that would happen, but I seem to be really happy about it! Thanks dad, for letting me know! If M in Hong Kong is reading this, I hope you watched the race! It's a good excuse to celebrate, because Finns never win anything or do anything remarkable. Let's have party, what do you say?
sunnuntai 21. lokakuuta 2007
Rotorua
Eilen kavin Te Puia-nimisessa maorikylassa. Sinne oli 50$ sisaanpaasymaksu, joka vahan kirpaisi, mutta menin silti. Sisaanpaasymaksuun kuului opastettu kierros, maoriesitys ja paasy Te Whakarewarewan geysiralueelle. Taytyy sanoa, etta paikka kylla oli koko rahan arvoinen. Opastetulla kierroksella opin vaikka mita maorien kulttuurista ja esitys jonka naimme oli upea. Siina esiteltiin soturikulttuuria, ja tanssia seka laulua. Mielettoman hienosti toteutettu systeemi, olin niin innoissani, etta unohdin ottaa kuvia! Esityksen jalkeen menin viela katsomaan geysireja ja kuplivia mutalammikoita. Te Whakarewarewassa on etelaisen pallonpuoliskon suurin geysir, joka purkautuessaan jylisi ja syoksi vetta varmaan kymmenen metrin korkeuteen! Koko alue oli mahtava naky, kun kivien valista purkautui hoyrya ja mutalammikot kuplivat vekkulisti.
Te Puiasta lahdin Agrodomeen tavoitteenani laskea maki alas zorbingpallossa, mutta saa oli siihen liian tuulinen. Siella oli mahdollisuus ns. markaan zorbingiin, jossa pallon sisalle laitetaan vetta, mutta jatin sen valiin kun ilma oli niin kylma. Vahan nossoa, mutta olen ollut umpijaassa koko viikon ja siksi liian mukavuudenhaluinen! Taalla ei tosiaan ole lammin, viitisentoista astetta ja tuulee. Villasukat ovat kovassa kaytossa!
Asken katsoimme hostellilla rugbyn MM-finaalin. Olen jo ehtinyt innostua lajista, sita on tosi mielenkiitoista seurata ja toivon etta paasen kokeilemaan sita jossain vaiheessa!
perjantai 19. lokakuuta 2007
Matka jatkuu
Tänään oli kiva päivä, käytiin katsomassa opiskelijoiden tekemä kokopitkä Bollywoodmusikaali, joka oli riemastuttava! Sen jälkeen käytiin kuuntelemassa jazzia baarissa.
I just bought a bus pass and tomorrow I'm going to Rotorua. I have no plan, so I'm just going to go to different places by bus. I got my NZ bank card, but I still don't have a tax number, so I can't work.
tiistai 16. lokakuuta 2007
Auckland: Part 2
Today and yesterday I've been exploring Auckland. It's a nice city. There's everything, except rye bread. Yesterday I spent the whole day in the city; I found bookshops, nice cafes, and a cafe that was inside a bookshop! I also went to cinema.
Today I decided to go a bit further, and took the ferry to Devonport. It took about ten minutes to get to Devonport, and another ten minutes to climb Mt Victoria! I made two observations; I like high places because of the great views, and English people have named way too many places Victoria. That shows either serious lack of imagination or great respect to their queen. Just an observation, that's all.
Devonport was great! There was a second hand bookshop, which had a great atmosphere, and I decided that there will be a library in my house. There was also a really nice cafe, and I didn't decide that there will be a cafe in my house. I just ate some pie there.
My next destination was Auckland Zoo. What I really should have learned about zoos by now, is that they are always full of kids. Also animals, but you notice the kids more easily. The zoo was small, but I saw kiwi-birds! They were really cute and funny, and a bit clumsy because they don't have wings. I didn't take photos, because I didn't want to disturb them, but I took a picture of these emus.
sunnuntai 14. lokakuuta 2007
Auckland
Nyt kun olen dissannut Honkkarin hostellia hetken, on luontevaa siirtyä kehumaan Aucklandia. Hostelli on hyvä; mulla on oma single room ja keittiö, kylppäri ja lounge ovat yhteisessä käytössä. Täällä on nettiyhteys ja sain oman (vanhan) läppärin käyttöön. Olen tehnyt normaaleja asioita, kuten pelannut kössiä, kokannut, tiskannut ja pyykännyt. Olen myös onnistunut avaamaan pankkitilin ja hommaamaan Uusi-Seelantilaisen puhelinnumeron. En julkaise sitä tässä, mutta sen saa Kapulta , äitiltä tai iskältä, tai lähettämällä mulle sähköpostia. En ole jaksanut kierrellä kaupungilla olemassa turisti, vaan olen viihtynyt täällä Mt Edenin lähiössä. Huomenna aion olla aktiivisempi ja lähteä katsomaan minkälaisessa paikassa oikeastaan asun. Haluan vielä kertoa kaikille, että ostin teippiä (kolme rullaa), jota olen niin kauan kaivannut. Olen myös teipannut runsaasti.
torstai 11. lokakuuta 2007
Uusi-Seelanti
Asustelen ensin vähän aikaa kavereiden luona, ja katsotaan sitten mihin matka jatkuu!
tiistai 9. lokakuuta 2007
Kuvitusta
Maisemia
Koska tanaan tuuli hieman, sain napsittua parempia Honkkarikuvia kuin edellisina paivina, jolloin ilmansaasteet huononsivat nakyvyytta ja kuvat olivat kuin sumussa otettuja.
Huhhuijaa
Kun kyllastyin keskustan vilinaan, lahdin bussilla Aberdeeniin, jossa on kalastajakyla ja kelluva ravintola. Se oli Hong Kong Islandin toisella puolella, ja matka kesti pitkaan. Oli kiva istua, kun olin taas vaihteeksi kavellyt aika paljon. Aberdeenissa olin ottamassa valokuvia, ja yhtakkia takaani kuului "Are you from Finland?" Se oli tanskalainen seta joka tunnisti mun pyoreat suomalaiset kasvoni. Juteltiin siina jonkin aikaa, koska lansimaalainen seura on taalla harvinaista. Halusin lahtea katsomaan kelluvaa ravintolaa ja maksoin tadille veneessa 30$ kyydista sinne. Mulla ei ollut hajuakaan, miten sielta paasee pois, muuten kuin uimalla, joten kysyin toiselta eksyneen nakoiselta matkailijalta. Han oli Lebo Etela-Afrikasta, erittain mukava ja erittain homo. Loydettiin ilmainen (!!!) lautta nimelta Jumbo ja lahdettiin sitten etsimaan bussikyytia takaisin kaupunkiin. Lebo lahti ostoksille Causeway Baylle ja mina Centraliin ja Star Ferrylle. Aberdeenissa oli myos suomalaisturisteja, jotka tuli turistibussissa ja oppaan kanssa. Oli vekkulia kuulla suomea Honkkarissa.
En muistanut syoda koko paivana, kun on niin kuuma ettei ole ruokahalua. Alkoi heikottamaan, joten soin Snickersin. Kohta on varmaan etsittava ravintola. En taida huomennakaan menna Macaoon, vaan ehka Lamman saarelle. Saa nahda.
- Kiinalaiset ojentaa kaiken aina kahdella kadella, ja mua alkoi mietityttaa olenko tosi epakohtelias kun annan niille maksun yhdella kadella.
- Jos haluaa lansimaalaista seuraa, sita loytyy Starbucksista. Starbuckseja ja Makkareita on joka kulmassa. En ole kaynyt, olisi surullista tulla tanne asti BigMacille.
- Ravintolassa oli ruokalistalla linnunpesia ja kaarmeita. En syonyt siella. Siella oli myos elavia kaloja akvaariossa, joista olisi voinut valita.
- Torilla myydaan ankanjalkoja ja elavia rapuja. Kanatkin myytiin ennen elavina, mutta ei enaa lintuinfluenssan vuoksi. Kiinalaiset ei usko etta ruoka on tuoretta ellei sita tapeta niiden silmien edessa.
- Kowloonissa ei voi kavella kolmea metria ilman etta joku yrittaa myyda sulle feikkikelloa tai kasilaukkua. Tai raatalin palveluja tai hierontaa. Ne olettaa etta kaikilla lansimaalaisilla on pirusti rahaa.
Tanaan lahden viela Mong Kokiin Night Marketille, vaikka vasyttaa kavely.
maanantai 8. lokakuuta 2007
Juttuja Honkkarista
Tanaan lahdin ostamaan teippia. Tarvitsen teippia jotta voin teipata juttuja mun muistikirjaan/matkapaivakirjaan. Noh, enhan mina mitaan teippia ostanut. Kavelin kolme tuntia ympari Kowloonia, koska se oli kivaa. Ostin uuden muistikortin kameraan. Oli halpa. Ostin myos lisaa laastaria, koska muumilaastari ei ole tarpeeksi tehokasta. Niin, ja kiinalaista hammastahnaa. Mulle tuli kuuma ja vasy, joten palasin hostellille tuomaan tavaroita ja lepaamaan. Hissi oli mennyt rikki, joten jouduin kavelemaan kuudenteentoista kerrokseen. Vettakaan ei tullut.
En viihtynyt hostellilla, joten lahdin Star Ferrylla Centraliin. Gn sisko soitti ja kysyi haluaisinko nahda. Tapasimme, ja menimme hassulla ratikalla Victoria Peakille. Peak on Hong Kong Islandin korkein huippu, ja rinne jota ratikka kiipesi oli tosi jyrkka. Perilla oli mahtava nakoala keskustaan (Centraliin) ja meren yli Kowloonin puolelle. Valitettavasti ilma ei ollut kirkas, vaan saasteet sumentivat nakymaa. Kavelimme Peakin ympari nk. Peak Trailin, joka on 2,8km pitka. Lamminta oli 34 astetta ja mulla oli jalassa tennarit, koska molemmat sandaalit ovat alkaneet hiertaa. Ne oli kuumat, mutta ainakaan kavely ei sattunut. Vasemmassa jalassa on kolme laastaria ja oikeassa yksi!
Odotimme Peakilla kunnes tuli pimea, ja naimme Hong Kongin yovalaistuksessa. Se on aika uskomaton naky, valoja kaikkialla. Upeeta. Menimme bussilla Centraliin ja tapasimme loput perheenjasenet. Soimme kiinalaista, neljaa eri sorttia, jotka kiinalaiseen tapaan jaoimme. Se on totta, etta kiinalainen ruoka Kiinassa maistuu erilaiselta kuin Suomessa. Illan paatteksi kiitin heita kaikesta, ja palsin hostellille. Hissi toimi ja kraanasta tuli vetta. Hostellin ghanalainen omistaja lainasi mulle lapparia jotta voin surffata. Mukava kaveri.
Hong Kong on ihan mahtava, olen iloinen etta olen taalla kuusi paivaa alkuperaisen kolmen sijaan. Taalla on niin paljon nahtavaa ja koettavaa. Joka kulman takana on jotain kiinnostavaa. Hong Kong on kuuma, kostea, varikas, aanekas, turvallinen, kompakti, mielenkiintoinen ja yllattava. Taalla parjaa hyvin englannilla, vaikka suurin osa ihmisista puhuu kantonin kiinaa. Opasteet ja useat ruokalistat ovat englanniksi. Kulkuvalineet ovat niin halpoja, etta ovat lahes ilmaisia. Octopuskortille voi ladata rahaa ja se kay niin busseissa, lautoissa kuin ratikoissa. Mun hostelli on Chunking Mansoinissa, jolla tuntuu olevan vahan kyseenalainen maine. Vaatii sopivaa asennetta, mutta suosittelen reppureissaajille. Taalla on porukkaa ihan joka lahtoon.
Matkustaminen on tahan asti ollut kivempaa kuin odotinkaan, kannatti lahtea.
Isille tiedoksi, etta Hong Kongin lentokentta oli ennen Kowloonissa, minka takia matkustajista tuntui kuin laskeuduttaisiin keskelle kaupunkia. Nyt se on Lantaun saarella, eli siksi mun laskeutumiskokemus oli erilainen.
Huomenna tai tiistaina ajattelin kayda Macaossa, jos jaksan. Kowloonissa ja Hong Kong Islandillakin on viela nahtavaa!
perjantai 5. lokakuuta 2007
Hong Kong
Lento meni oikein hyvin, paitsi etta se oli pirun tylsa. 11 tuntia lentokoneessa ja mua ei nukuttanut yhtaan. Katsoin kolme leffaa ja kuuntelin musiikkia. En jaksanut lukea, vaikka mulla oli nelja kirjaa messissa. Mun vieressa istui vanha ja kurttuinen aussimummo, joka jutusteli mukavia. Sitten se nukahti ja nukkui varmaan kahdeksan tuntia putkeen. Lennon loppuvaiheilla tuli puhetta siita, mista ollaan kotoisin ja se oli Sydneysta. Sanoin, etta ma oon todennakoisesti menossa sinne, ja se antoi osoitteensa jos tunnen itseni yksinaiseksi. Sitten se viela lahjoitti mulle kirjansa, josta ei tykannyt. Nyt mulla on sitten viisi kirjaa, joita roudaan ympari maailmaa. Kiva mummo.
Lentokentalta ostin matkustuspassin (Octopuscard) joka on samantyyppinen vempain kuin Helsingin matkakortti. Sita vilautetaan lukijalle, joka automaattisesti veloittaa oikean hinnan. Matkustin bussilla Kowlooniin, jossa mun hostelli sijaitsee, ja loysin sen ensiyrittamalla. Nettikahvilan loytamiseen meni pitempaan. Kavelin varmaan puoli Kowloonia ympari, ja taa kahvila oli samassa rakennuksessa missa mun hostelli. Ma oon niin pro-reissaaja. Oon ottanut tosi paljon kuvia, koska taalla on tosi veikeen nakoista. Laitan niita esille, kunhan loydan usb-piuhan.
Ensivaikutelmia Hong Kongista:
- kuuma ja kostea
- vilkas
- tarvittaessa edullinen
- mielenkiintoinen
- ihan kuin olisi elokuvassa
- kiva olla anonyymi
Isille tiedoksi Honkkariin laskeutumisesta: ensin tuntuu silta etta vuoret riipii lentokoneen pohjaa, niiden yli lennetaan tosi matalalta. Sitten pitkaan nayttaa silta etta laskeuduttaisiin veteen, kiitotie alkaa ihan veden tuntumasta.
Laitelkaa kommentteja, niita on kiva lukea! Oon ihan kuitti, mutta mita kauemmaksi paasen, sita mielenkiintoisemmalta taa seikkailu tuntuu. Nyt vasta alan hahmottaa miten kauas olen menossa, ihan sairaan pitka lento ja olen vasta puolessa matkassa!
Insinoorikommentti: taalla on tosi paljon ilmastointilaitteita. Ne ovat myos tehokkaita.
tiistai 2. lokakuuta 2007
Esslingen
Schlossplatz Stuttgart, lamminta reilu parikymmenta astetta.Eilen kävin pitkästä aikaa Esslingenissä. Se ei ollut muuttunut yhtään, siellä oli tietyökin kesken ihan samassa kohtaa kuin vuosi sitten. Se siitä saksalaisesta tehokkuudesta!
Tässä vaiheessa matkaa näyttää siltä, että en millään ehdi tapaamaan kaikkia kavereita Saksassa. Tarkoitus oli käydä Biberachissa ja Mainzissa, mutta torstaina menenkin suoraan Frankfurtin lentokentälle Stuttgartista. Tämän päivän suunnitelma on pelata kössiä seuraillassa, jonka jälkeen mun vanha liigajoukkue vie mut syömään käsespätzleä. Sen jälkeen mennään Volksfestiin. Huomenna Saksassa on kansallinen vapaapäivä (Saksojen yhdistymisen vuosipäivä tms), joten tänään kaikki lähtevät pitämään hauskaa :)
maanantai 1. lokakuuta 2007
Stuttgart Open
Koska kaikkia ei kiinnosta kossi, kerron myos etta Stuttgartissa olo ei tunnu yhtaan silta etta olisin ulkomailla. Taa on niin tuttu. Taalla on kaverit ja tutut ympyrat, ja saksan puhuminenkin alkaa taas sujua! Taalla vois vaikka isona asua, mutta kaydaan nyt ensin katsomassa millaista muualla on!
Aitille sellaisia terveisia (ja mummolle, mutta se ei tieda mika internet on, saati sitten blogi), etta villasukkia on jo tarvittu. Naissa saksalaisissa taloissa on ihan pirun kylmat lattiat! Saksalaisissa taloissa on myos vessa eri huoneessa kuin kylppari ja jostain syysta taalla kaytetaan kaksiotehanoja, joten mulla menee hirveesti aikaa veden lampotilan saatamiseen. Kylla taas huomaa etta on insinoori koulutukseltaan, surullista :)
Liitan kuvia joskus toiste, nyt syodaan ghanalaista riisikalaruokaa ja sitten katsotaan suomalainen leffa.