torstai 31. tammikuuta 2008

Northland Road Trip

It's over, it's over! I'm talking about my job in the cafe; no more making lattes or cappuccinos or serving them! When I started there, I really liked the job; it was new and (very) different to engineering. After a while it started to repeat itself, which of course made it unbelievably boring.

In the morning people order bagels or bacon and eggs or bacon and eggs on a bagel. Then you repeat all the same questions: "Would you like to have the eggs scrambled, poached or fried?" "What would you like to have with the bagel? Butter, jam and cream cheese?". And it's exactly the same with lunch and dinner. And with the coffees. "Can I please have a dry decaf double shot cappuccino made with trim milk in a mug with cinnamon sprinkles on top? And can I have it extra hot?"

As you probably can read between the lines, I had really had enough and it surely was time to quit. I would have had to quit anyway, because my visa allows me to work for the same employer only for three months (this is to ensure that I don't take the jobs from New Zealanders). Because I now have some money and lots of free time, I decided to rent a car and drive north to Bay of Islands, which was recommended by my friends and my guidebook.

Bay if Islands

I had also planned to drive to Cape Reinga, which is at the northern tip of NZ and where Tasman Sea and Pacific Ocean meet. I didn't get that far, because the turquoise ocean in Bay of Islands was too tempting, and I went sailing instead. The day was sunny and the landscape there is stunningly beautiful, and of course the beautiful coastlines are best seen from a boat. I got to go snorkeling and swimming, and on the way back we saw a shark following the boat.

Big scary cave

On the way back I took another (longer) route through Waipoua Kauri Forest. There's a huge Kauri tree called Te Matua Ngahere (The Father of the Forest), which is estimated to be over 2000 years old. I only stopped there because I was really tired from driving and they sold cold coke. I thought it was extremely stupid to make a big tree a tourist attraction, but it actually is really impressive. It's trunk is over 5m in diameter and it's also really tall. It looks just like any other tree in the pictures, so you have to go and see it yourselves :)

perjantai 18. tammikuuta 2008

Waiheke Island

Eilen sattui niin mukavasti, että minulla ja työkaverillani Stellalla oli molemmilla vapaapäivä. Näin kivaa mahdollisuutta ei kannata jättää käyttämättä, joten suuntasimme heti aamusta Waiheke Islandille. Meidän mukana oli Stellan veli Adrian, joka vielä vietti kesälomaansa.

Waiheke Island sijaitsee reilun puolen tunnin lauttamatkan päässä Aucklandista. Saari on tunnettu viinitiloistaan, rannoistaan ja kauniista maisemistaan. Koska saari on iso, aioimme vuokrata skootterit ja päristellä niillä ympäriinsä. Emme saaneet skoottereita, koska Adrian oli liian nuori, joten päädyimme vuokraamaan auton, joka loppupeleissä tuli halvemmaksi.

Waiheke

Autolla ajelu oli hauskaa! Olin kuskina, ja oli vekkulia ajaa vasemmanpuoleisessa liikenteessä. Ajaminen sujui muuten hyvin, mutta joka kerta kun piti näyttää vilkkua, pistin tuulilasinpyyhkijät päälle...en vaan millään oppinut että vilkku on toisella puolella! Tämä oli onneksi kavereista vain hauskaa :)

Kävimme yhdellä lukuisista viinitiloista ottamassa tuntumaa paikallisiin viineihin, jotka olivat tosi hyviä! Sitten aurinko tuli esiin pilvien takaa ja suuntasimme rannalle uimaan. Tällä kertaa otin opikseni ja lotrasin ihan tosissani aurinkorasvan kanssa, enkä palanut! Lounaaksi söimme pizzaa (parasta mitä olen saanut seelannissa tähän mennessä) ja sitten suuntasimmekin jo takaisin satamaan palauttamaan autoa.


Paikallinen taideteos (ehkä)

Töitä on jäljellä reilu viikko, jonka jälkeen olen suunnitellut reissua Paihiaan ja Cape Reingaan, Uuden-Seelannin pohjoiskärkeen. Sitten Antti jo tuleekin tänne ja tiedossa on vaellusreissu (todennäköisesti) Egmontin kansallispuistoon ja random-matkailua eteläsaarella :)

perjantai 4. tammikuuta 2008

Uusi vuosi

Tänä vuonna uudenvuoden juhlintaani hillitsi se, että olin koko illan töissä. Juhlan kunniaksi suljimme tuntia normaalia aikaisemmin, eli ilta kymmeneltä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että töistä pääsisi pois kymmeneltä. Vähän ennen kymmentä sisään tuli vielä lauma aasialaisia, jotka saivat kahvinsa lipitettyä vasta yhdeltätoista. Sen jälkeen piti kuskata tiskit keittiöön, pyyhkiä pöydät, mopata lattia ja laittaa kaikki valmiiksi aamuvuoroa varten. Kun tämän teki hiki hatussa ja niska limassa, pääsin lähtemään uudenvuoden viettoon 23:40.

Koska isossa kaupungissa on iso ilotulitus (oletus, joka meni ihan metsään), kiipesin ihastelemaan tätä upeaa näytöstä kaupungin parhaalle paikalle, Mt Edenille. Sami, Enni ja lauma kavereita löysivät minut juuri ennen ilotulituksen alkua, mikä oli tosi kiva, sillä pystyimme yhdessä haukkumaan Aucklandin tarjoaman rakettishown. Yhtään isoa rakettia ei ammuttu, vaan sen sijaan Skytowerista suhisi ilmoille säälitäviä sähikäisiä. No, vaihtuihan se vuosi niinkin, ja päätin ilahduttaa kotiväkeä puheluilla tulevaisuudesta. Meillähän siis vuosi vaihtui 11 tuntia ennemmin kuin Suomessa :) Koska olin vasta päässyt juhlamielelle töissäolon jälkeen, suuntasin innoissani kaupunkiin muiden mukana. Juhlimme aamuneljään sataman baarialueella ja oli kivaa!


Satama - Auckland, City of Sails

Uutena vuotena pitää olla uudet kujeet, joten sanouduin irti kahvilasta. Lopetan työt tämän kuun lopulla ja matkaan sitten eteläsaarelle ilman sen parempaa suunnitelmaa. Saan reissukaverin (Suomesta asti!) kolmeksi viikkoa, ja sen jälkeen onkin varmaan aika hankkia toinen duuni. Olen saanut jo tarpeekseni kahvilasta, joten ajattelin kokeilla taas jotain ihan uutta. Voisin vaikka olla pari viikkoa jollain farmilla tai kansallispuistossa. Tai poimimassa hedelmiä. Tai viinitilalla (koemaistajana, pliis). Olen insinööri sitten joskus myöhemmin!