Kerrassaan mainioita uutisia

No kuka sitä nyt huonoista uutisista bloggaisi...? Mun harvinaisen erinomaiset uutiset kaikessa lyhykäisyydessään ovat:
1. Sain kahden vuoden työviisumin
2. Voitin seuranmestaruuden kössissä
3. Löysin uuden kämpän ja muutan kahden viikon kuluttua.

Siinä se oli, kolme verrattoman ratkiriemukasta asiaa, jotka jaksavat ilahduttaa minua pitkän aikaa! Työviisumi ilahduttaa minua kaksi vuotta, sillä sen aikaa saan asua täällä ihan rauhassa ennen kuin kukaan vaatii minua hankkimaan erilaisia todistuksia, sertifikaatteja ja lomakkeita uutta hakemusta varten. Seuranmestaruus ilahduttaa minua vuoden, sillä sen aikaa saan pitää kiertopalkintoa, ja kämppä alkaa ilahduttaa minua kahden viikon päästä, ja jatkaa ilahduttamista kunnes muutan seuraavan kerran.

Kaikkein paras uutinen on toki työviisumi, koska ilman sitä minun olisi pitänyt nousta lentokoneeseen ja poistua maasta viisi päivää sitten. Viisumin hankkiminen ei ollut ihan helppo nakki; neljänsadan dollarin jälkeen ja kaksitoista päivää ennen paluulentoa hakemukseni hylättiin. Antiasiakaspalveluhenkinen virkamies ei edes alkanut käsitellä hakemustani. Hetken niiskutettuani menin töihin, kerroin huonot uutiset työnantajalle, odotin kolme päivää, ja sain viisumin työnantajan hankittua vähän lisää virallisen oloista paperia virkamielelle näytettäväksi. Viisumista ilahtuneena unohdin peruuttaa paluulentoni. Hups. Nyt olen täällä jumissa ilman paluulippua.

Kössimestaruuden voitin harmillisen helposti. Voittoon tarvittiin kolme ottelua, joissa en hävinnyt erääkään. Sain palkinnoksi pokaalin, kolmenkympin lahjakortin kössihallin baariin ja ikuista loistoa ja kunniaa. Lahjakortti on vielä käyttämättä koska baari ei ollut auki voitonjuhlia varten. Mikä baari se sellainen on? Ehkä odotan että tänne saapuu lentokonelastillinen suomikössäreitä ensi kuun MM-kisoja varten ja tarjoan kaikille urheilujuomat!

Uuteen kämppään muutan siis kahden viikon kuluttua. Toivottavasti kaksi viikkoa kuluu nopeasti, en malta odottaa muuttoa! Olen viihtynyt nykyisessä kämpässä tähän asti hyvin, mutta uusi kämppis on niin hämärä etten vaan kestä sitä. Ja uusi kämppä on ihana! Se on moderni, joenvarrella, lähellä työpaikkaa ja kössihallia. Meillä on ihana puutarha ja talossa asuu kissa! Kämppiksiä on vain yksi, ja tuntuu melkoiselta helpotukselta muuttaa asumaan yhden tytön kanssa kolmen miehen sijaan. Kolmen miehen kanssa asuminen voi ehkä ensikuulemalta kuulostaa ihannetilanteelta, mutta totuus on toisenlainen.

Katri, Brett ja Akaroa

Hyvät viikonloput syntyvät usein ilman suunnitelmaa. Tämä tuli taas todistettua, kun lauantaina DVD:n palautusreissulla törmäsin sattumalta Katriin ja Brettiin, jotka olivat lomalla Aucklandista. Tiesin kyllä että he ovat täällä näihin aikoihin, mutta silti hieraisin silmiäni muutamaan otteeseen huomatessani ihan Katrin ja Brettin näköiset ihmiset liikennevaloissa. Lauantai kuluikin kivasti kuulumisia vaihtaen ja toki ehdimme käydä Brettin kanssa pelaamassa kössimatsin!

Sunnuntaina he kutsuivat minut mukaan reissulle Akaroaan, joka on pieni idyllinen kaupunki mutkaisen mutta maisemarikkaan, noin 70km ajomatkan päässä täältä. Sää oli suotuisa kuvien ottamista varten, ja ensimmäistä kertaa tänä keväänä ulkona tarkeni olla t-paidassa! Todisteet seuraavat kuvien muodossa! Jos kuvat tuntuvat tutuilta, se johtuu siitä että tämä oli toinen kerta kun käyn Akaroassa, ja olette varmaan nähneet samankaltaisia kuvia aikaisemmassa blogitekstissä!

Viikonloppu ja vapaa-aika

Huomenna on perjantai! Nyt kun olen yksi tylsä toimistotyöläinen miljoonien muiden joukossa, osaan arvostaa perjantaita. Viikonloppu on tulossa, ja perjantai-iltapäivänä keskittyminen mihinkään aivoja rasittavaan alkaa olla vaikeaa. Tällaisissa olosuhteissa huumori usein kukkii täydessä loistossaan, ja perjantai-iltapäivät kuluvat rattoisasti. Sitten pääsenkin karkaamaan viikonlopun viettoon. Viikonloppuna ei edes tarvitse tapahtua mitään erikoista. Riittää että on vapaa-aikaa, eikä työ haittaa harrastuksia.

Harrastuksista puheenollen, voitimme maanantaina kössiliigan miesten nelosdivarin! Nyt olen siis tuplamestari! Ja se lauantai-iltana kadonnut kössimailakin löytyi: joku oli ottanut sen vahingossa luullen sitä omakseen. Kössiliiga on nyt siis ohi, ja yht'äkkiä olen saanut valtavasti lisää vapaa-aikaa kun sekä maanantai- että tiistai-iltoina ei olekaan kössiä. Mitä normaalit ihmiset tekee vapaa-aikanaan? Katsovat telkkaria? Hengaavat kotona? Tapaavat kavereita? Mutta mun sosiaalinen elämä on sama kuin kössi!

Viikon kämppisuutinen on, että ujo korealaistyttö muutti kaikessa hiljaisuudessa pois. Se muutti pois niin hiljaa että edes vuokraisäntä ei tiennyt tästä mitään. Jännityksellä odotan, millainen kämppis tyhjäksi jääneeseen huoneeseen tällä keraa saadaan. Ehkä ujojen korealaisten virta jatkuu. Toivottavasti ei. Olisi kiva saada tänne joku josta olisi seuraa.

Kevätkukkasia meidän pihalla