Uutisia

Kommenteista päätellen mun kirjoittelu on taas vaihteeksi ollut epäjohdonmukaista. Jätin varmaan jotain oleellista kirjoittamatta jossain vaiheessa. Olen siis takaisin Aucklandissa ja asustelen kahden suomalaiskaverini luona Mt Edenissä. Tämä asetelma tullee pysymään jonkin aikaa, sillä sain toissapäivänä töitä läheisestä kahvilasta! Olen tosi iloinen, olenkin halunnut olla töissä kahvilassa! Mun vaativa tehtävä on kuskata asiakkaille ruokaa tai kahvia tai molempia ja siivota pöydät. Mun mielestä aika hyvin, että työnhaun kolmantena päivänä tärppää. Ja vielä läheltä, mun täytyy kävellä töihin vaivaiset 15 minuuttia! Tämä kuitenkin on 1,3 miljoonan ihmisen kaupunki, eli työpaikka olisi voinut olla kauempanakin.

Hain töitä ihan vain kyselemällä kahviloista ja ravintoloista. Jostain omituisesta syystä täällä halutaan aina töihin joku jolla on kokemusta tarjoilemisesta, mikä on hassua, sillä eihän siinä työssä tarvitse osata kuin hymyillä. Tietty jonkinasteinen englanninkielentaito on oltava. Mulla ei tietysti ole minkäänlaista kokemusta kahviloissa tai ravintoloissa työskentelemisestä, mutta eihän ne sitä täällä tiedä :)

Tämä kyseinen kahvila oli viimeinen mistä kysyin sinä päivänä. En aluksi edes ajatellut kysyä, sillä mulla oli ihan luottavainen olo parin muun paikan suhteen, missä mun yhteystiedot oli otettu ylös. Päätin kuitenkin vielä käydä tässä kahvilassa, kun se jokatapauksessa oli ainoa mistä en ollut vielä kysynyt. Paikan pomo kysyi, että voinko tehdä yhden "koevuoron" jotta he näkevät miten suoriudun duunista, ja minuuttia myöhemmin olin jo essu päällä kuskaamassa latteja ja cappucinoja. Kolmen tunnin jälkeen mulle sanottiin, että voin lopettaa tältä päivältä ja tulla tiistaina takaisin. Nyt mulla siis on työ tammikuun loppuun asti! Helmikuussa lähdemmekin vaeltamaan, todennäköisesti eteläsaarelle, joten hommat on aika hyvin reilassa! Onpahan rahaa ostaa makuupussi ja mitä sitä nyt ikinä vaelluksella tarvitseekaan. Ainakin makuupussin ja suklaakeksejä.